Energiansäästöillä rahaa kehittymiselle

Päijät-Hämeessä Vesijärven rannalla sijaitseva Hollola on yksi suurimmista ja vireimmistä kunnista. Kiintoisaa on, että sen juuret hallinnollisena keskittymänä juontavat aina 800 vuoden päähän. Hollolalle on ominaista elinvoimaisuus ja kehittyvä ote. Tekemisen henki ilmenee kunnan strategiaankin kirjatuissa tahtotilan kuvauksissa: muutoksen edelläkävijyys, yhteisöllisyys, monimuotoinen innovatiivisuus jne. Hollola sai Suomen luovimman kunnan arvon vuonna 2004.

Hollola on kiteyttänyt kiinteistöjen ylläpidon strategiaan tavoitteen toimia pitkäjänteisesti ja löytää käyttötalouteen pysyvästi vaikuttavia ratkaisuja. Muillekin kunnille tyypillinen kiinteistökanta sisältää pääosin 70- ja 80-luvuilla rakennnettuja kohteita. Korjausvelka on kuitenkin pidetty kurissa ja energian kulutusseurantaa on toteutettu pidemmän aikaa. Kohteissa on havaittavissa aikakaudelleen tyypillisiä talotekniikan ratkaisuja, jotka nykypäivän näkökulmasta vaativat saneerauksia. Energian hinnan kallistuminen on lisännyt paineita kehittää energiatehokkuutta ja panostaa uuteen talotekniikkaan. 

Kestävä kumppanuus lujittuu yhteisillä tavoitteilla

Hollolan kunnan ja Schneider Electricin yhteistyö alkoi jo vuoden 2004 alussa, kun Schneider Electricin aluepäällikkö Sami Siltainsuun tarjosi Hollolan tilakeskuksen kunnossapitopäällikkö Arto Nuuttilalle kiinteistökannan Kätevää Kohdekatsausta. Katsauksessa vertaillaan valittujen kiinteistöjen tunnuslukuja ja kulutusarvoja valtakunnallisiin keskiarvoihin. Pyrkimyksenä oli löytää kohteita, joissa energiankulutus poikkeaa normaalista - eli tunnistaa mahdollisuudet säästää.

Kätevä Kohdekatsaus antoi aihetta jatkotoimiin. Schneider Electric ehdotti Kannattavuusselvitystä, jossa kohteisiin, rakennusautomaatioon ja olosuhteisiin pureuduttaisiin yksilöidymmin. Selvitys aloitettiin käymällä läpi laitteita, lämpötiloja ja kosteusarvoja kiinteistö kiinteistöltä yhdessä kunnan teknisen henkilökunnan kanssa. Kartoituksen ja huoltomiesten kanssa käytyjen keskustelujen avulla saavutettiin yhteisymmärrys toimenpiteille, jotka tähtäävät energiatehokkuuden parantamiseen.

Hankkeen päätavoitteiksi asetettiin energiatalouden ja järjestelmien hallittavuuden parantaminen sekä taloteknisen tason nosto. Investointien kannattavuus kartoitettiin ja samalla valittiin sopivimmat kohteet. Koska korkeat lämmityskustannukset oli saatava alemmas, viiden koulurakennuksen öljylämmitys ehdotettiin korvattavaksi kotimaisella biopolttoaineella. Jäähallin ja uimahallin korkeahkot energiakulutukset vaativat perusteellisempaa muutosta. Myös sähkölämmitteisen Kunnantuvan ylläpitokustannuksiin oli syytä puuttua.

Kannattavuusselvityksen pohjalta Hollolan kunta kilpailutti hankkeen Esco-toimintamallin mukaisesti. Kilpailutuksessa ratkaisivat hinnan lisäksi toimitustapa ja -sisältö. Kumppaniksi valittiin Schneider Electric - eikä pelkästään kustannusten perusteella. Schneider Electric erottui muista tarjoamalla kokonaisvaltaisen "avaimet käteen" -toteutuksen - erityisesti kunnille suunnitellun 2012-palvelun. Siihen kuului koko projektihenkilöstö ja hankkeen kokonaisvaltainen suunnittelu, urakoiden kilpailuttamiset ja niiden valvonta sekä henkilöstön koulutus. Kunnan omia henkilöresursseja tarvittiin hankkeessa hyvin vähän.

Molempia hyödyttävä ja ympäristöä säästävä liiketoimi

2012-palvelu käynnistyi jouhevasti. Schneider Electric esitti kohteiksi valituissa kiinteistöissä tehtävät toimenpiteet ja tekniikan saneeraukset. Lisäksi Schneider Electric antoi hankkeelle säästötakuun. Takuun mukaisesti Schneider Electric vastaa energiakulujen sovitusta tasosta koko 10 vuoden sopimusajan. Hankkeen rahoituksesta vastasi Hollolan kunta, joka saa investoinnin takaisin ylläpitokustannusten säästöistä.
Yhteiseksi säästötavoitteeksi asetettiin EU:n energiapalveludirektiivin 9 prosentin vaatimus vuodelle 2016. Hankkeen tuloksellisuudesta kertoo se, että tavoite tullaan mitä todennäköisimmin alittamaan jo tänä vuonna.

Tavoitteeseen päästiin koulurakennusten lämmitystapaa muuttamalla. Kallis, ympäristölle haitallinen öljy korvattiin kotimaisilla biopolttoaineilla viidessä öljylämmitteisessä koulussa. Säästöä syntyi myös ilmanvaihdon ja valaistusten ohjauksen uusimisella - samalla koulujen olosuhteet saatiin parempaan hallintaan.

Suurimmat saneeraukset kohdistettiin jää- ja uimahalleihin, joissa energiansäästön ohella rakenteiden kosteusrasitukset saatiin hallintaan. Kunnantuvan ylläpitokustannukset saatiin kuriin vaihtamalla lämmitysmuodoksi maalämpö.

  Hankkeen onnistuminen mitataan euroissa ja CO2-päästöinä

Hankkeen saavutukset tulevat olemaan huomattavia. Öljyn kulutus laskee 60 % (2000 MWh) ja lämmön kulutus 15 % (1345 MWh). Sähkönkulutuksessa päästään 6 %:n säästöön (376 MWh säästynyttä energiaa ja vettä säästyy 1780m3). Lisäksi 400 MWh lämpöä voidaan tulevaisuudessa johtaa jäähallilta muihin kiinteistöihin. Vuosittaiseksi kustannussäästöksi kertyy 140 000 euroa.

Hankkeen ympäristövaikutukset tulevat niin ikään olemaan positiivisia. Hiilidioksidipäästöt pienenevät vuosittain 1177 tonnilla, mikä tarkoittaa 160 kierrosta autolla maapallon ympäri. 

Kunnan suorittama taloudellinen tarkastelu syksyllä 2008 osoitti, että energian hinnan nousu nopeuttaa kuoletusaikaa alun perin ajatellusta. Energian säästö kannattaa, paitsi ympäristön, niin myös talouden näkökulmasta.